Siirry pääsisältöön

Nöyrä suomalaisuus vs. ylpeä kroatialaisuus

Taas kerran mun suomalaisuus ja kroatialaisuus ovat joutuneet törmäyskurssille. Tajusin tänään aamulla ajaessani töihin, että olen taas kerran yhdessä asiassa pelottavan paljon suomalaistunut.

Nimittäin, suomalainen ajattelutapahan on "tää on liian hyvää olakseen totta". Kroatiassa taas enemmän ajatellaan tähän tyyliin, että "minullehan kuuluu kaikki hyvä ja paras". Molemmathan ovat täysin eri ajattelumaailmoita...

Itse olen molempien ajattelumaailmojen sekoitus, mikä on hämmentävää... Saatan helposti ylpistyä, mutta saatan myös olla nöyränä. Saatan välillä vähätellä itseäni ja taas välillä kehuskella saavutuksillani. Tämä on todella hämmentävää minulle itsellekin...

Olen viime aikoina huomannut, että tämä suomalainen ajattelumaailma on yleistynyt minun kohdalla. Ja taas ovat alkaneet soimaan hälytykset, että olenko taas kerran liikaa suomalaistunut... Pitkän pohdiskelun jälkeen päädyin lopputulokseen, että se on ihan sama, sillä aina tulen olemaan molempien maiden ja kulttuurien sekoitus. Joskus tulee suomalaisuus paremmin esille ja joskus taas kroatialaisuus. Kuitenkin molemmat puolet kulkevat aina mukana. Tämä on minun elämäni - sekoitus suomalaisuutta ja kroatialaisuutta.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kroatialainen joulu

Kroatialainen joulu on täynnä erillaisia tapoja ja perinteitä. Joulu on kristillinen pyhä joka on Kroatian kansalle erittäin tärkeä osa kulttuuriperintöä. Myös roomalaiskatollisuus on ollut ja vieläkin on vahvana vaikuttajana jouluperinteissä. Tässä blogitekstissä pääset kurkstamaan millainen se oli joskus ja millainen se on nykyään. Lisäksi lopussa kerron millainen joulu meidän perheellä oli tänä vuonna. Lahjojen antamistapa Joulujuhlien valmistelut alkavat lahjojen antamisilla. Kroatiassa on tapana, että pyhän Nikolauksen päivän (6.12.) vastaisena yönä lapset jättävät saappaansa ikkunalaudalle. Yön aikana Nikoaus jättää saappaisiin kilteille lapsille karkkeja ja taas tuhmille lapsille saappaisiin ilmestyvät vain vitsat, jotka sinne jättää Nikolauksen avustaja Krampus (joka kuvaa pahaa henkea tai paholaista). Nykyään lahjoja annetaan myös jouluna, joten lapset saavat kahdesti joulukuussa lahjoja. Aikoinaan perinteinen kroatialainen joululahja oli koristeltu omena, jonka pojat antoi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kroatialaisten ruokien pikakatsaus

Luvassa on pieni sukellus kroatialaiseen ruokamaailmaan. Maukkaita lukuhetkiä! :) Tässä on etelä rannikon tunnetuin savustettu ilmakuivattu kinkku - pršut. Se on voimakkaasti suolainen, mutta erittäin hyvä.  Itäisessä Kroatiassa tehdään paljon kotitekoisia makkaroita. Tämä kulen on ehdottomasti suosituin ja tulinenkin. Kroatian tunnetuin juusto on Paški sir, se on tehty lampaan maidosta perinteisin keinoin. Sarma. Siinä on särmää. Kyseessä on keittämällä valmistettu hapankaalikääryle, jossa on jauhelihaa ja riisiä. Tämä on yksi mun suosikkiruoista. Musta risotto ei kuulu mun herkkulistalle, mutta monet tykkäävät siitä (kuten minun vanhemmat). Sen musta väri tulee mustekalan musteesta. Grillaamalla paistettua lampaan lihaa... Voiko olla sen parempaa? Mureaa hyvin maustettua lihaa, pehmeitä uuniperunoita ja tomattikurkkusalaattia... Tämä on ehdottomasti mun suosikki. Varma valinta on purica s mlincima eli kalkkunaa ja kroatialaista kotitekoista pastaa. Siitä tyk
Lähetä kommentti
Lue lisää

3889.12 - Vaaroja ja varjeluksia

Varjeluksia vaarojen keskellä Muistan sen kun yhtenä aamuna isi meni lähikauppaan ostamaan ruokaa perheellemme ja sen aikana alkoi soida ilmahälytyksen sireeni. Heti mentiin äidin kanssa polville sängyn viereen ja rukoiltiin isille varjelusta. Ja sitä isi todellakin tarvitsi. Nimittäin isä oli jo paluumatkalla, kun sireenit alkoivat soimaan. Hän oli yhden rakennuksen kulman takaa tulossa, kun hänen edestään suhahti kranaatin sirpale. Jos isäni olisi kävellyt yhtään nopeammin, se kranaatin sirpale olisi osunut häneen. Ihmeellisesti Jumala varjeli isää tälläkin reissulla! Yhdessä vaiheessa isäni oli koko Itä-Kroatian ainoa luterilainen pappi, niinpä hän joutui monesti menemään hautaamaan ihmisiä ympäri itäistä Kroatiaa ilma- ja yleishälytysten aikaankin. Äidin kanssa meillä oli tapana rukoilla isän puolesta jokaisen reissun aikana välimatkan pituudesta huolimatta. Jälleen kerran Jakov on hautaamassa yhtä seurakuntalaista, kun ilmahälytyksen sireeni ilmoitti olemassaolostaan ja kaukaa k
Lähetä kommentti
Lue lisää