Siirry pääsisältöön

3889.1 - Jumala varjele Kroatiaa – 3889 -projektin esittely

Projekti 3889
”Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa.” - Saarnaaja 7:14
Bože, čuvaj Hrvatsku, moj dragi dom, 
ljude koji blaguju pri oltaru Tvom. 
Nek’ se sliju molitve sve u jedan glas, 
čuvaj ovo sveto tlo, blagoslovi nas. 
Ako treba, Gospode, evo, primi zavjet moj, 
uzmi život od mene pa ga podaj njoj! 
I u dobru i u zlu, budi s nama, budi s njom! 
Bože, čuvaj Hrvatsku, moj dragi dom! 
Bože, čuvaj Hrvatsku, moj dragi dom! 
- Đani Maršan

Suomennos:
Jumala, varjele Kroatiaa, mun rakasta kotia,
ihmisiä jotka aterioivat Sinun alttarillasi.
Tulkoon kaikki rukoukset yhdeksi.
varjele koko pyhä maa, siunaa meitä.
Jos on tarve, ota minun lupaukseni.
ota mun elämäni ja anna se hänelle!
Hyvässä ja pahassa, ole kanssamme, hänen kaa!
Jumala, varjele Kroatiaa, mun rakasta kotia!
Jumala, varjele Kroatiaa, mun rakasta kotia!

Näillä sanoin soi radiosta tämä laulu monta kertaa sodan aikana ja muistan kyseisen biisin edelleenkin ulkoa. Olen siis Saara, ja olen puoliksi kroatialainen ja puoliksi suomalainen. Elin perheeni kanssa läpi Jugoslavian sodan ja siitä haluan kertoa tämän blogin kautta. Tämän sotakokemusteni kirjaamisprojektin aloitin jo kymmenen vuotta sitten, mutta sen teko eteni hitaasti, sillä tämä projekti nosti jatkuvasti tunteita pintaan. Varsinaisesti 3889 -projektin laitoin käyntiin kuutisen vuotta sitten, mutta välissä oli monta vuotta, etten koskenutkaan siihen. Nyt hiihtolomalla 2018 päätin ottaa asian työn alle ja niinpä tämä projekti sai tuulta alleen ja lähti lentoon. Olen nyt työstänyt tätä niin hiihtolomalla kuin sen jälkeenkin melkein päivittäin ja nyt olen tässä tilanteessa, että tämä olisi valmis.

Halusin, vielä kun muistini toimii, kirjata ylös perheemme kokemuksia Jugoslavian sodan keskeltä ja samalla itsekin uudestaan käydä läpi lapsuuteni tapahtumat. Ko. sodalla (kuten sodilla yleensäkin) oli suuri vaikutus jokaiseen joka sen koki ja siksi myös halusin tämän projektin kautta selvittää itselleni, että miten se oli minuun vaikuttanut. Voin sanoa, että tämä ei ole ollut helppoa, mutta koen, että niin itse sodassa eläminen, kuin nyt siitä kirjoittaminen, ovat olleet rikastuttavia kokemuksia, vaikkakin se kuulostaa oudolta.

Mistä tulee numero 3889? 
Vaikka sodan aikana moni tuttuni menehtyi, kukaan isäni suvusta ei kuollut. Sodassahan kaikki taistelemaan kykenevät miehet joutuivat rintamalle sotimaan (isäni ei tarvinnut mennä, koska oli pappi). Niinpä minunkin kroatialaiset sukulaismiehet joutuivat taistelemaan itsenäisyyden puolesta. Moni heistä haavoittui, mutta yksikään ei menehtynyt. Laskin erään kerran Kroatian veteraanien tilastotietojen avulla, että pelkästään neljä minun sukulaista: Marko, Željko, Ivica ja Mario, puolustivat Kroatiaa yhtensä 3889 päivän verran sodan aikana, osa pidempään, osa lyhempään. Se numero pysäytti minut ja niin tämän projektin nimeksi tuli 3889. (Toki olihan mulla enemmänkin sukulaisia rintamalla taistelemassa, mutta kaikkia tietoja en löytänyt.)

Alun perin tämän projektin tarkoitus oli tulla kirjana ulos, mutta sitten muutin suunnitelmani, ja nyt sen julkaisenkin näin blogina. Kaikki kertomukset ovat oikeasti tapahtuneet ja tätä tehdessäni olen käyttänyt oman muistini lisäksi perheemme rukouskirjeitä ja vanhempieni haastatteluja sekä muutamia kirjoja taustatietoina. En olisi osannut uskoa vielä pari kuukautta sitten, että sain projektini kasaan. Ja nyt tämä olisi tässä – valmiina julkaistavaksi. (Yritän n. kerran viikossa laittaa uuden tekstin tulemaan.) 

Siunattuja lukuhetkiä!

T. Saara

P.s. Pieni varoituksen sana: joissain kohdissa kerron suoraan ja koristelematta raaoista sotatilanteista.






Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kroatialainen joulu

Kroatialainen joulu on täynnä erillaisia tapoja ja perinteitä. Joulu on kristillinen pyhä joka on Kroatian kansalle erittäin tärkeä osa kulttuuriperintöä. Myös roomalaiskatollisuus on ollut ja vieläkin on vahvana vaikuttajana jouluperinteissä. Tässä blogitekstissä pääset kurkstamaan millainen se oli joskus ja millainen se on nykyään. Lisäksi lopussa kerron millainen joulu meidän perheellä oli tänä vuonna. Lahjojen antamistapa Joulujuhlien valmistelut alkavat lahjojen antamisilla. Kroatiassa on tapana, että pyhän Nikolauksen päivän (6.12.) vastaisena yönä lapset jättävät saappaansa ikkunalaudalle. Yön aikana Nikoaus jättää saappaisiin kilteille lapsille karkkeja ja taas tuhmille lapsille saappaisiin ilmestyvät vain vitsat, jotka sinne jättää Nikolauksen avustaja Krampus (joka kuvaa pahaa henkea tai paholaista). Nykyään lahjoja annetaan myös jouluna, joten lapset saavat kahdesti joulukuussa lahjoja. Aikoinaan perinteinen kroatialainen joululahja oli koristeltu omena, jonka pojat antoi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kroatialaisten ruokien pikakatsaus

Luvassa on pieni sukellus kroatialaiseen ruokamaailmaan. Maukkaita lukuhetkiä! :) Tässä on etelä rannikon tunnetuin savustettu ilmakuivattu kinkku - pršut. Se on voimakkaasti suolainen, mutta erittäin hyvä.  Itäisessä Kroatiassa tehdään paljon kotitekoisia makkaroita. Tämä kulen on ehdottomasti suosituin ja tulinenkin. Kroatian tunnetuin juusto on Paški sir, se on tehty lampaan maidosta perinteisin keinoin. Sarma. Siinä on särmää. Kyseessä on keittämällä valmistettu hapankaalikääryle, jossa on jauhelihaa ja riisiä. Tämä on yksi mun suosikkiruoista. Musta risotto ei kuulu mun herkkulistalle, mutta monet tykkäävät siitä (kuten minun vanhemmat). Sen musta väri tulee mustekalan musteesta. Grillaamalla paistettua lampaan lihaa... Voiko olla sen parempaa? Mureaa hyvin maustettua lihaa, pehmeitä uuniperunoita ja tomattikurkkusalaattia... Tämä on ehdottomasti mun suosikki. Varma valinta on purica s mlincima eli kalkkunaa ja kroatialaista kotitekoista pastaa. Siitä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sen seitsemää sorttia

Kroatiassa ruoka ja ruokakulttuuri vaihtelevat aluettain. Yhtä yhtenäistä ruokakulttuuria Kroatiassa ei ole, vaan kroatialainen keittiö on monien eri kulttuurien yhdistelmä. Se on huomattavan vaihtelevaa ja aluepainotteistakin. Kroatian ruokakulttuuri voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: sisämaiseen ja välimerelliseen.  Kroatian sisämainen ruokakulttuuri on saanut vahvoja vaikutteita Itävalta-Unkariin alueelta, ja siinä on jossakin määrin turkkilaisia vaikutteitakin. Tälle keittiölle on tyypillistä ruokavalio vuodenaikojen mukaan,  slow-food – valmistamistapa sekä ruokalajien kirjo konstailemattomasta kansanruoasta aatelistapaisiin juhlaruokiin. Sisä mainen keittiö on aika raskas, varsinkin Välimeren keittiöön verrattuna. Liha on tärkein raaka-aine suunnilleen tässä järjestyksessä: sianliha, siipikarja, naudanliha, riista. Sisämaisessa Kroatiassa syödään – alueesta riippuen – paljon tuorejuustoa,  kalkkunaa ja ankkaa, sianlihasta jalostettuja tuotteita, papupatoja,...
Lähetä kommentti
Lue lisää