Siirry pääsisältöön

Kroatialainen joulu

Kroatialainen joulu on täynnä erillaisia tapoja ja perinteitä. Joulu on kristillinen pyhä joka on Kroatian kansalle erittäin tärkeä osa kulttuuriperintöä. Myös roomalaiskatollisuus on ollut ja vieläkin on vahvana vaikuttajana jouluperinteissä. Tässä blogitekstissä pääset kurkstamaan millainen se oli joskus ja millainen se on nykyään. Lisäksi lopussa kerron millainen joulu meidän perheellä oli tänä vuonna.

Lahjojen antamistapa
Joulujuhlien valmistelut alkavat lahjojen antamisilla. Kroatiassa on tapana, että pyhän Nikolauksen päivän (6.12.) vastaisena yönä lapset jättävät saappaansa ikkunalaudalle. Yön aikana Nikoaus jättää saappaisiin kilteille lapsille karkkeja ja taas tuhmille lapsille saappaisiin ilmestyvät vain vitsat, jotka sinne jättää Nikolauksen avustaja Krampus (joka kuvaa pahaa henkea tai paholaista). Nykyään lahjoja annetaan myös jouluna, joten lapset saavat kahdesti joulukuussa lahjoja. Aikoinaan perinteinen kroatialainen joululahja oli koristeltu omena, jonka pojat antoivat tytöille. Se oli pojan osoitus tytölle, että oli kiinnostunut tästä. Nykyään tätä tapaa ei enää ole.

Jouluruoho
Yksi vanha joulun odottamiseen liittyvä perinne, joka on nykypäivänäkin olemassa, on jouluruohon eli vehnän kylvääminen pieneen astiaan. Vehnä kuvastaa elämää ja hedelmällisyyttä. Jouluun mennessä vehnä on kasvannut ja se laitetaan joulupyhien ajaksi koristamaan pöytää. Jotta vehnä näyttäisi hyvältä, sen ympärille on sidottu punainen  tai kroatialainen (punavalkosininen) nauha. Jotkut laittavat vehnän keskelle vielä omenan ja kynttilöitä. Joulun jälkeen, vehnä annetaan linnuille, ettei hyvä vehnä mene hukkaan.

Jouluyön perinteet
Jouluaaton vanhat perinteet olivat seuraavanlaiset. Kolme suurta kantoa tuotiin taloon kuvaamaan Pyhää Kolminaisuutta ja ne sytytettiin tulisijassa palamaan. Uskottiin, että sytytetyt kannot tuovat hyvää kaikille kotitalouden jäsenille. Perheen pää toi illansuussa olkia taloon, mikä kuvasti joulupyhien alkamista. Olki levitettiin lattialle pöydän alle. Olki symboloi Jeesuksen syntymistä seimeen. Joulukuusien koristeluun käytettiin aikanaan omenia, appelsiineja, luumuja, päärynöitä, saksanpähkinöitä ja hasselpähkinöitä, sekä makeisia. Kroatian rannikkoalueilla jouluksi talo koristeltiin salvialla, muratilla ja männyn oksilla. Nykyään harva enää koristelee joulukuusen perintesesti. Seimi oli useimmiten käsintehty ja se laitettiin aina joulukuusen alle muistuttamaan tapahtumasta, jota vietetään - Kristuksen syntymäjuhlasta. Nykyään käsintehtyjä seimiä näkee harvemmin.

Aattona paastotaan ja jouluna juhlitaan

Joulunaattona on tapana paastota ja pysyä hereillä keskiyöhön asti, jolloin mennään kirkkoon yömessuun. Roomalaiskatollisilla paastoaminen tarkoittaa sitä, että ruokana ei ole lihaa, eikä mitään rasvaista. Yleensä aattona syödään kalaa, papuja ja hunajaa. Joulupäivänä on aina tarjolla runsas ja juhlallinen päivällinen. Joulumenuun kuuluvat keitto, sen seitsemää sorttia lihaa, kasviksia, hyytelö, hapankaalikääryleet, marinoitua punajuurta, perunaa, leipää, sen seitsemää sorttia leivonnaisia, hedelmiä ja monia muita ruokia.

Joulu on yhteisöllinen juhla
Kroatiassa on tapana läpi joulupyhien vierailla sukulaisilla, ystävillä ja naapureilla. Jos ei kaikkia ehditä käydä läpi, se on pahennukseksi. Joulupyhien messuissa käydään niin paljon kuin ehditään, jotta niissäkin ehtisi toivottaa jouluterveiset mahdollisimman monelle. Lisäksi tapaninpäivänä roomalaiskatolliset papit kiertävät siunaamassa koteja pientä korvausta vastaan. Eikä kukaan halua, että kotinsa jäisi siunaamatta. Siksi silloin ihmiset ovat parhaiten kotona tavoitettavissa.

Meidän perheen joulu
Meidän perhe on sekoitus kroatialaisuutta ja suomalaisuutta, joten perheessämme on molempien maiden vaikutteita, varsinkin joulun vietossa. Vanhempani asuvat Kroatiassa ja ovat töissä yhdessä luterilaisessa seurakunnassa, joten mie lensin Kroatiaan viettämään joulua heidän luo. Melkein heti saavuttuani tänne, aloin tekemään perinteisiä suomalaisia joululaatikkoruokia. Niitä ei täälltä muuten sa. Isäni taas teki perinteistä kroatialaista aatonruoka - lipeäkalaa isäni tapaan.

Aatona valmisteltiin vanhempieni kanssa ja kahden seurakuntalaisnuoren kanssa 100 omenaa illan juhlajumista varten. Omenoihin laitettiin kynttilä, punainen nauha, karkkia ja hammastikkuja (risti). (Omena kuvastaa maailmaa ja Jumalan luomista. Kynttilä kuvastaa valoa, joka on tullut maailmaan. Punainen nauha kuvastaa Jumalan rakautta. Karkit kuvastavat kaikkea hyvää mitä olemme saanneet. Ja risti (hammastikut) kuvastavat Jeesuksen sovitustyötä.) Illalla täpötäydssä kirkossa juhlajumiksesa oli jumiksen peruskaavan lisäksi erilaisia jouluesityksiä. Jumis päättyi siihen, että kaikki paikalle tulleet saivat yhden omenan ja sen kynttilä sytytettiin. Kaikki noustiin seisomaan ja laulettiin Jouluyö, juhlayö. Sen jälkeen jaettiin lapsille lahjoja. Ihmiset lähtivät ilosina kirkosta, ja toivottavsti ei keltään jäänyt epäselväski mikä on joulunsanoman ydin. Tänä vuonna sovittiin vanhempieni kanssa, ettei osteta toisillemme lahjoja. Mutta jos oltais ostettu, ne olisimme avanneet juhlajumiksen jälkeen.

Jouluna ja tapaninpäivänä oli myös jumikset aamupäivällä. Läpi joulupyhien ihmiset toivottivat jouluterveisiä meille ja me heille tavalla tai toisella. Joulu on täällä aika ihmistäytteinen ja yhteisöllinen juhla, jolloin naapureitakin käydään tervehtimässä. Myös mekin vierailimme eri ihmisten luonna. Samalla tutustuin uusiin ihmisiin vanhempieni seurakunnasta. Eilen tapaninpäivän iltana oli perinteinen jouluinen paikallinen tapahtuma, missä oli erilaisia esityksiä.

Joulu ei olisi joulu ilman muutama asiaa! Suomesta aina tuon mukanani glögiä. Se kuuluu meidän perheen jouluun. Toinen juttu, joka kuuluu perheemme jouluun ja on kroatialainen herkku, on kastanjapyree. Se on vaan niin hyvää. Ihme kyllä tänä vuonna kukaan meistä ei muistannut tehdä joulupuuroa, mutta vielä sitä ehtii. :)

Tämä oli taatusti erilainen joulu kuin Suomessa. Perheessämme on ollut tapana koristella joulukuusi aattona, mutta tänä vuonna se täysin unohtui... Toisaalta tuossa vieressämme olevassa kirkossa joulukuusen ovat koristaneet niin värikkäästi (kroatialainen tapa), että se minulle riitti... :) Loppujen lopuksi joulussa ei ole kysymys vain lahjoista, ruoasta tai koristeista. Vaan siitä, että Jeesus Kristus tuli maailmaan tuomaan valon ja pelastuksen meille ihmisille. Joulua varmaan ei olisi, jos Jeesus ei olisi kuollut ristillä sovittaakseen meidän syntimme ja sitten noussut kuolleista antaakseen meille ikuisen elämän, jos vaan uskomme häneen. Joulu on rakkauden juhla - se on osoitus suuresta Jumalan rakkaudesta meitä ihmisiä kohti. Jumala kutsuu sinuakin rakkautensa ääreen! Ja tätä Jumalan rakkauden ilosanomaa meidän tulisi levittää kaikkeen maailmaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kroatialaisten ruokien pikakatsaus

Luvassa on pieni sukellus kroatialaiseen ruokamaailmaan. Maukkaita lukuhetkiä! :) Tässä on etelä rannikon tunnetuin savustettu ilmakuivattu kinkku - pršut. Se on voimakkaasti suolainen, mutta erittäin hyvä.  Itäisessä Kroatiassa tehdään paljon kotitekoisia makkaroita. Tämä kulen on ehdottomasti suosituin ja tulinenkin. Kroatian tunnetuin juusto on Paški sir, se on tehty lampaan maidosta perinteisin keinoin. Sarma. Siinä on särmää. Kyseessä on keittämällä valmistettu hapankaalikääryle, jossa on jauhelihaa ja riisiä. Tämä on yksi mun suosikkiruoista. Musta risotto ei kuulu mun herkkulistalle, mutta monet tykkäävät siitä (kuten minun vanhemmat). Sen musta väri tulee mustekalan musteesta. Grillaamalla paistettua lampaan lihaa... Voiko olla sen parempaa? Mureaa hyvin maustettua lihaa, pehmeitä uuniperunoita ja tomattikurkkusalaattia... Tämä on ehdottomasti mun suosikki. Varma valinta on purica s mlincima eli kalkkunaa ja kroatialaista kotitekoista pastaa. Siitä tyk

Sen seitsemää sorttia

Kroatiassa ruoka ja ruokakulttuuri vaihtelevat aluettain. Yhtä yhtenäistä ruokakulttuuria Kroatiassa ei ole, vaan kroatialainen keittiö on monien eri kulttuurien yhdistelmä. Se on huomattavan vaihtelevaa ja aluepainotteistakin. Kroatian ruokakulttuuri voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: sisämaiseen ja välimerelliseen.  Kroatian sisämainen ruokakulttuuri on saanut vahvoja vaikutteita Itävalta-Unkariin alueelta, ja siinä on jossakin määrin turkkilaisia vaikutteitakin. Tälle keittiölle on tyypillistä ruokavalio vuodenaikojen mukaan,  slow-food – valmistamistapa sekä ruokalajien kirjo konstailemattomasta kansanruoasta aatelistapaisiin juhlaruokiin. Sisä mainen keittiö on aika raskas, varsinkin Välimeren keittiöön verrattuna. Liha on tärkein raaka-aine suunnilleen tässä järjestyksessä: sianliha, siipikarja, naudanliha, riista. Sisämaisessa Kroatiassa syödään – alueesta riippuen – paljon tuorejuustoa,  kalkkunaa ja ankkaa, sianlihasta jalostettuja tuotteita, papupatoja, unkarilaistyy