Siirry pääsisältöön

Sen seitsemää sorttia

Kroatiassa ruoka ja ruokakulttuuri vaihtelevat aluettain. Yhtä yhtenäistä ruokakulttuuria Kroatiassa ei ole, vaan kroatialainen keittiö on monien eri kulttuurien yhdistelmä. Se on huomattavan vaihtelevaa ja aluepainotteistakin. Kroatian ruokakulttuuri voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: sisämaiseen ja välimerelliseen. 
Kroatian sisämainen ruokakulttuuri on saanut vahvoja vaikutteita Itävalta-Unkariin alueelta, ja siinä on jossakin määrin turkkilaisia vaikutteitakin. Tälle keittiölle on tyypillistä ruokavalio vuodenaikojen mukaan, slow-food –valmistamistapa sekä ruokalajien kirjo konstailemattomasta kansanruoasta aatelistapaisiin juhlaruokiin. Sisämainen keittiö on aika raskas, varsinkin Välimeren keittiöön verrattuna. Liha on tärkein raaka-aine suunnilleen tässä järjestyksessä: sianliha, siipikarja, naudanliha, riista. Sisämaisessa Kroatiassa syödään – alueesta riippuen – paljon tuorejuustoa,  kalkkunaa ja ankkaa, sianlihasta jalostettuja tuotteita, papupatoja, unkarilaistyyppisiä paprikalla maustettuja kalapatoja, lampaanlihaa rosvopaistin tapaan ja maissia. Jälkiruoaksi tarjotaan usein kermapohjaisia leivoksia tai pullia, mm. saksanpähkinä-  unikko- tai kurpitsarullia..

Välimeren keittiölle ovat tyypillisiä intensiiviset ja monipuoliset tuoksut ja värien kirjo. Kroatian Välimeren keittiö on jatkoa antiikin ja illyrialaisen ruoanlaittotaidon perinteelle, ja siihen on vaikuttanut  vahvasti Italian ruokakulttuuri, ja jonkun verran ranskalainen ruoanlaittotaitokin. Rannikolla syödään hyvin ja terveellisesti. Toisin kuin sisämaisessa keittiössä, täällä pääruokana tarjotaan usein kalaa, oliiviöljy korvaa margariinin, hedelmiä ja vihanneksia käytetään paljon ja juodaan terveellistä punaviiniä. Kroatian rannikolla panostetaan lähiruokaan. Täältä löytyy mm. kalaa, meren hedelmiä, viinirypäleitä ja viiniä, oliiveja ja oliiviöljyä, lampaita, vuohia, viikunoita ja sitrushedelmiä. Kala on pääruokana tärkeä, mutta kyllä lihaakin syödään. Tunnetuin rannikon tuote on pršut. Se on prosciutto -tyyppinen ilmakuivattu kinkku, joka voi olla valmistettu moneen tapaan alueesta riippuen. Myös karitsaliha on maukasta ja todella yleistä herkkua. Jälkiruokakulttuurille ovat tyypilliset huomattavasti kevyemmät vaihtoehdot kuin mannermaisessa keittiössä. Täällä käytetään voita säästäväisesti ja hunaja korvaa usein sokerin. Tyypilliset leivonnaiset sisältävät tuoreita tai kuivattuja hedelmiä, esimerkikis viikunoita, ja usein myös manteleita ja pähkinöitä. 
(lähde: www.kroatia.fi)
Itse rakastan kroatialaista vaihtelevaa ruokatarjontaa ja -kulttuuria. Tämä vaihtelevuus on suuri rikkaus. Siksipä eilen järjestin pienen kroatialaisen illan ystävilleni. Halusin siinä tarjota kroatialisia herkkuja ja juuri kroatialiseen vaihtelevan ruokakulttuurin tyyliin. Siellä on myös tapana (enimmäkseen sisämaassa), että juhlapöydässä on vähintään seitsemän eri sorttia ruokaa (lihasta kakkuihin ja leivonnaisiin). Siksipä eilen oli tarjolla kahdeksaa eri sorttia kroatialaisia herkkuja. Niiden tekemisessä oli kyllä hommaa. :)

Kuvassa takana vasemmalla on Anan juustopita, siinä on kotijuustoa, turkkilaista jogurttia ja sitruunaa täytteenä. Sen edessä (eli tuo edessä vasemmalla) on unikkovadelmakakku. Siinä on jauhettua unikonsiementä, pähkinää, vadelmahilloa ja suklaata. Takana mariskoolissa on vain kuivattuja viikunoita. Mariskoolin edessä on auringonlasku -niminen jogurttikakku. Siinä on jogurtin lisäksi mansikkaa, aprikoosia ja kiiviä. Auringonlaskun vieressä tuo tumma kakku on pääasiassa johannes leipäpuun hedelmän jauheista tehty ns. kuivakakku, joka kostui parin päivän verran kaakaossa. Sen takana  on viikunakakku. Ihan tässä edessä keskellä on lambada. Se on viisikerroksinen kakku, jossa on mm. jaffa -kerros ja valkuaiskerros. Tämä on yksi mun suosikeista kroatialaisita herkuista. Toinen suosikkini on edessä oikealla oleva krempita. Eli siinä on enimmäkseen vanilijakereemiä ja suklaata ja se maistuu todella taivaalliselle. Sen takana oikealla on tarjottimella kaksi eri lajia vielä. Takimmaisena lajina ovat pörröiset, jotka sisältävät kookosta ja suklaata. Niitten edessä samalla tarjoittimella ovat jääpusut. Niiden pääraaka-aineena ovat maito ja suklaa. 
kaikkien näiden leipomiseen meni viikko niin, että lopullinen tuntimäärä, jonka käytin tähän oli 18h. Leivonnassa käytin mm. 35 liivatelehteä, 34 kanamunaa, 2 kg sokeria ja 800 g suklaata. Eilisten vieraiden suosikkeja olivat auringonlasku -jogurttikakku ja krempita. Toivottavsti he näiden herkkujen avulla saivat kokea ja maistaa palan Kroatiaa! :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kroatialainen joulu

Kroatialainen joulu on täynnä erillaisia tapoja ja perinteitä. Joulu on kristillinen pyhä joka on Kroatian kansalle erittäin tärkeä osa kulttuuriperintöä. Myös roomalaiskatollisuus on ollut ja vieläkin on vahvana vaikuttajana jouluperinteissä. Tässä blogitekstissä pääset kurkstamaan millainen se oli joskus ja millainen se on nykyään. Lisäksi lopussa kerron millainen joulu meidän perheellä oli tänä vuonna. Lahjojen antamistapa Joulujuhlien valmistelut alkavat lahjojen antamisilla. Kroatiassa on tapana, että pyhän Nikolauksen päivän (6.12.) vastaisena yönä lapset jättävät saappaansa ikkunalaudalle. Yön aikana Nikoaus jättää saappaisiin kilteille lapsille karkkeja ja taas tuhmille lapsille saappaisiin ilmestyvät vain vitsat, jotka sinne jättää Nikolauksen avustaja Krampus (joka kuvaa pahaa henkea tai paholaista). Nykyään lahjoja annetaan myös jouluna, joten lapset saavat kahdesti joulukuussa lahjoja. Aikoinaan perinteinen kroatialainen joululahja oli koristeltu omena, jonka pojat antoi

Kroatialaisten ruokien pikakatsaus

Luvassa on pieni sukellus kroatialaiseen ruokamaailmaan. Maukkaita lukuhetkiä! :) Tässä on etelä rannikon tunnetuin savustettu ilmakuivattu kinkku - pršut. Se on voimakkaasti suolainen, mutta erittäin hyvä.  Itäisessä Kroatiassa tehdään paljon kotitekoisia makkaroita. Tämä kulen on ehdottomasti suosituin ja tulinenkin. Kroatian tunnetuin juusto on Paški sir, se on tehty lampaan maidosta perinteisin keinoin. Sarma. Siinä on särmää. Kyseessä on keittämällä valmistettu hapankaalikääryle, jossa on jauhelihaa ja riisiä. Tämä on yksi mun suosikkiruoista. Musta risotto ei kuulu mun herkkulistalle, mutta monet tykkäävät siitä (kuten minun vanhemmat). Sen musta väri tulee mustekalan musteesta. Grillaamalla paistettua lampaan lihaa... Voiko olla sen parempaa? Mureaa hyvin maustettua lihaa, pehmeitä uuniperunoita ja tomattikurkkusalaattia... Tämä on ehdottomasti mun suosikki. Varma valinta on purica s mlincima eli kalkkunaa ja kroatialaista kotitekoista pastaa. Siitä tyk

Tunnetko naapurisi?

Ovet vierekkäin Havahduin tällä viikolla siihen, että suomalaiset eivät tunne naapureitaan kovin hyvin. Emme edes tiedä lähinaapurin etunimeä puhumattakaan mistää muusta. Myönnän itsekin syyllistyväni tähän. Lähinaapureistani tiedän vain todella vähän. Tiedän lähinaapureistani vain seuraavat asiat: yhden naapurin ammatin, toisen naapurin muun maan kansalaisuuden ja kolmannen naapurin lemmikkikoiran nimen. Ja siihen se jää. Se on järkyttävää, sillä olen asunut heidän naapurina jo yli 2,5 vuotta, enkä vieläkään ole oppinut tuntemaan heitä. Jokainen elää omaa elämäänsä ja kun kohdataan, vaan moikataan. That's it. Kroatiassa asia on täysin päinvastainen. Siellä tunnetaan naapurit todella hyvin. Mm. Kroatiassa tiedetään milloin on minkäkin naapurin syntymäpäivä ja ketkä ovat hänen sukulaiset, missä naapuri on töissä ja kenen kanssa hän viettää aikaansa, mikä on naapurin lempiruoka ja mikä on hänen paha tapansa. Siellä jopa tiedetään enemmänkin, kuin mitä naapuri itse tietää itsest