Seuraavan tekstin kirjoitin lukiossa mediadiploomityönnä. Ajattelin sen laittaa tähän luettavaksi näin muutaman vuoden jälkeen... Tässä se on vähän lyhennettynä ja päivitettynä.
Mukavia lukuhetkiä!
 |
| Turkoosinsininen Adrianmeri |
Mitä Kroatia on? Onko se vain Adrianmerta? Onko se vain
Velebit - vuori? Vai onko se jotain muutakin? Mitä Kroatia todella on? On
vaikeata määritellä Kroatiaa pelkästään muutamin sanoin. Jotta voisi ymmärtää
Kroatiaa ja kroaatteja, se pitää nähdä omin silmin. Eikä vain näkeminen riitä, pitää kokea ja tuntea Kroatian salat.
Kroatia on enemmän kuin Dubrovnik, Plitvicka-järvet tai aurinkoiset rannat. Se
on maa, jonka kansa elää ja taistelee pysyäkseen elossa.
Kroatia on sirpin (tai moukarin) muotoinen, itsenäinen, maa,
joka on vain 21 vuoden ikäinen.
Maaperä on vaihteleva: erilaisia vuoria, kukkuloita, tasankoja, järviä,
vuonoja, jokia, sekä meri sen seitsemine kansallispuistoineen. Mutta sillä on pitkä monimuotoinen historia,
joka alkoi jo 600 – luvulla. Kun Slaavilaisesta heimosta Hrvat – niminen veli erosi
muista sisaruksistaan, ja asettui asumaan perheineen nykyisen Kroatian alueelle
(ja laajemmallekin). Entisen Jugoslavian sotavuosien 1991 – 1995 jälkeen
Kroatia on ollut rauhallinen maa, vaikka monet pelkäävät, että siellä olisi edelleen
levottomuuksia mm. Kosovon rauhattomuuksien takia.
Kroatialla on erinomainen sijainti, se on samalla sekä keskieurooppalainen,
että Välimeren maa. Kroatian rannikko on laaja, sillä on noin 1185 upeaa saarta,
niemeä ja lahtea. Kroatian Adrianmeren rannikkoseutu on 31 067
neliökilometriä. Joten jos haluaisi kiertää kaikki Kroatian saaret, niemet,
lahdet ja nähdä niiden sanoin kuvaamattomat henkeäsalpaavat luonnon kauneudet,
koko sen reitin pituus olisi noin 5 800 kilometriä. Joten ei ole ihme että
Kroatian sijaintia kadehtivat naapurimaat, joilla eli ole lainkaan pääsyä tai
ihan pieni pääsy merelle.
 |
| Pystysuora kallio Istrian nimemimaalla |
Adrianmeri on elintärkeä Kroatialle, sen ansiosta kroaatit
saavat suolaa, kalaa ja rahaa. Turismi on Kroatian suurin rahalähde kesäisin, koska
Kroatia on nykyisin yksi suosituimmista lomakohteista. Syynä siihen ovat puhdas
ja turkoosinsininen meri, ystävälliset ihmiset, hyvä ruoka, paahtava aurinko,
laaja rannikko, jylhät luonnon kauneudet, Välimeren ilmasto ja monenmoiset seikkailumahdollisuudet.
Mutta Kroatia on enemmän kuin yksi lomakohde, se on elävä maa. Maa, jonka kansa
ei nuku, vaan taistelee, jota säilyisi hengissä. Ja siksi se laulaa käsi
sydämellä kansallislaulua: ”Lijepa naša domovino…” eli Meidän kaunis kotimaamme...
Jos haluaa tutustua paremmin Kroatiaan, kannattaa tutustua
ihmisiin. He osaavat parhaiten tuoda oikean kuvan Kroatiasta ja sen
tilanteesta. Kroaatit ovat avoimia, ystävällisiä ja temperamenttisia mutta
valitettavasti juoruavia. He ovat hyvin vieraanvaraisia ja huomaavaisia,
antavat vierailleen parasta, mitä heillä on. He tarjoavat kroatialaisia herkkuja
ja erikoisuuksia, mm. rasvaista kulenia, prsutia, sen seitsemän lajia lihaa,
kotitekoisia makkaroita, joista silava pursuaa sekä jälkiruuaksi ihania meheviä
leivonnaisia. Eikä tarvitse ihmetellä, jos he ennen ateriaa tarjoavat hiukkasen
rakijaa, viinaa, sillä alkoholi auttaa parhaiten rasvaisen ruuan sulatuksessa. Ja
sitä omasta takaa, kotona tehtyä laajojen viinitarhojen ja hedelmien ansiosta.
Tavat eroavat alueittain. Dalmatiassa kaikki mitä pöydälle
tuodaan, on tarjolla vieraille, eli kyseessä on itsepalvelu, ota itse mitä
haluat. Kun taas Slavonijassa et ehdi juoda lasia tyhjäksi, niin sitä jo
täytetään. Tai et kerkeä syödä kaikkea lautaselta, kun jo siihen lisätään
ruokaa. Dalmatiassa on epäkohteliasta jättää lautaselle ruokaa, kun taas
Slavonijassa se tarkoittaa, ettet enää jaksa syödä, olet kylläinen ja sinut
jätetään rauhaan. Jokaisella alueella on omat erikoisuudet, esimerkiksi värikkäät
kansallispuvut eroavat alueittain, myös perinteinen kansallismusiikki ja - ikivanhat
soittimet. Mutta ihmiset pysyvät samoina, vaikka asuvat eri osissa Kroatiaa. Sama veri, sama maa, sama kieli, sama uskonto ja yhteinen historia pitävät heidät yhtenä kansana, joka rakastaa maatansa, ja taistelee sen
puolesta ilomielin aina verille asti.
 |
| Hajdukin jalkapallojoukkueen kannustusgrafiitti |
Kroaatit ovat kuuluisia jalkapallosta. He syntyvät,
elävät ja kuolevat tulisina jalkapalloilijoina. Jalkapallo on heidän veressä. Jos
he häviävät, he menettävät kunniansa. Mutta jos he voittavat, heidän
vaivannäkönsä on palkittu koko kansan edessä suurten kunniallisten juhlien kera.
Eikä myös haittaa jos tulee tasapeli, sillä silloin on näytetty, että he ovat
tasavertaisia muiden kanssa. Mutta häviäminen on pahinta, mitä voi tapahtua. Siinä
kansan temperamentti näkyykin. Silloin he raivostuvat ja rikkovat kaikki, mitä
tulee heidän kätensä ulottuville. Tuolloin on parasta pysyä kotona, ellei halua
tulla haavoitetuksi tai pidätetyksi. Kroaatit ovat tulisia jalkapalloilijoita
ja jalkapallokannattajia. Ja he ovat tähän asti pysyneetkin sinnikkäästi jalkapallomaailman kärjessä...
Kroatia ei ole kauhean tunnettu maailmalla, lukuun ottamatta
lomakohteena. Kroatiasta tiedetään vähän. Harva tietää että se on Euroopassa.
Tunnettuja kroaatteja on vähän, kuten esimerkiksi maailmassa arvostettu
pianisti Maksim Mrvica, monissa
elokuvissa näytellyt Goran Visnjic
ja monen kultamitalin voittanut alppihiihtäjä Janica Kostelic. Kroatialla on paljon kansallis- ja
luonnonpuistoja. Niistä tunnetuimmat ovat Plitvicka-järvet, Kornati-saaret,
Mljet-saari ja Paklenica. Tunnetuimmat kaupungit ovat ehdottomasti Dubrovnik, Zagreb,
Opatija, Split, Zadar ja Makarska, joilla on historian rikkaat aarteet
näkyvissä. Näillä ja monilla muillakin kaupungeilla on rikas kulttuuriperintö:
rakennukset, teatterit, museot ja katedraalit.
 |
| Splitin rantakävelykatu Riva |
Jos haluaa vain palvoa aurinkoa, eikä tutustua Kroatiaan,
silloin kannatta mennä Brac-saarelle. Siellä on Kroatian pisin hiekkaranta, ja
ihanat maisemat. Mutta jos haluaa tutustua Kroatian kulttuuriin ja historiaan,
silloin kannatta mennä Dubrovnikiin tai Splitiin. Dubrovnik on kokonaan oma
tarinansa, kaupunki täynnä näkemyksiä ja kulttuurisia rakennuksia. Dubrovnik on
kulttuurikeskus, siitä syystä kallein kaupunki Kroatiassa. Kun taas Splitissa
on Diocletianuksen palatsi ja monia muta henkeäsalpaavia näkemyksiä. Se on taas Dalmatian pääkaupunki (noin 200
000 asukasta). Tietenkin sinne kaikki haluavat.
Mikään ei hurmaa ihmisiä kuin Adrianmeri. Sen uskomaton
kauneus ja ihanuus ovat henkeäsalpaavia. Päältä päin se on turkoosinsininen,
mutta se ei ole mitään verrattuna sen kasvillisuuteen ja eläinmaailmaan. Adrianmeren
sisäinen elämä on niin santtumaisen rikasta, monipuolista ja värikästä.
Rannassa on paljon erilaisia simpukoita, pikku rapuja, pikku
kaloja, merikurkkuja, -tähtiä ja -siilejä. Kun taas syvemmällä on suuria
kaloja ja rapuja, merisieniä, mustekaloja, koralleja, merikasveja ja monia
muita mönkiäisiä. Adrianmeri vilisee värikästä elämää. On sukellettava, jotta tätä ihastuttavaa
merimaailmaa voisi kokea konkreettisesti. Yllättäen
sukeltaessa voi merielämää katsellessa kohdata myös vanhojen laivojen runkoja
ja tutkiskella niitä. On
valtavaa seikkailua sukeltaa Adrianmeren syvyyksiin, kokea sen elämää ja nähdä luonnon kauneus omin silmin.
 |
| "Ispod peke" -vanhanajan tapa paistaa leipää |
Kuten jo alussa mainitsin,
Kroatiaa on vaikeata määritellä muutamin sanoin. Sen pitää elää, jota saisi
käsityksen mitä Kroatia todella on. Kroatia ei ole pelkkä lomakohde, se on
elävä maa. Maa, jonka kansa taistelee pysyäkseen elossa. Kroatian puolesta on veri vuotanut ja samalla on saavutettu kallis itsenäisyys.
Kroatian itsenäistymisen maksettiin 10 668 ihmishengellä, 37 180
haavoittelulla ja 7 827 kadonneilla, sekä 30 miljardin dollarin taloudellisella
tappiolla. Ei ole ihme, että kroaatit osaavat arvostaa kovasti isänmaataan,
pitää sitä kallisarvoisena, mikä puolesta jokainen on valmis kuolemaan. Oletko
sinä valmis samaan?
Kommentit
Lähetä kommentti