Siirry pääsisältöön

Mikä tekee minusta kroatialaisen?

Dubrovnikin vanha kaupunki joutui
kestämään kovat pommitukset sodan aikana.

Minua ei tee kroatialaiseksi vain se, että olen kroatialaisen isäni tytär. Eikä minua kroaatiksi tee pelkästäänkään se, että synnyin Kroatiassa. No mikä sitten sen tekee? Yksinkertaisesti minua kroatialaiseksi tekevät monet asiat yhdessä...

Olin vain 3-vuotias kun ex-Jugoslaviassa puhkesi sota. Kroatia, Slovenia sekä Bosnia ja Hertsegovina halusivat itsenäistyä Serbian vallan alta, mistä serbit eivät pitäneet ja niin syntyi sota. Vaikka olin pieni muistan hyvin miten ensimmäiset sodan enteet olivat näkyvissä ennen varsinaista sodan puhkemista... Yksi niistä oli se kun melkein päivälleen toukokuussa 21 vuotta sitten oltiin vanhempieni ja ystäviemme kanssa juhlistamassa isäni synytmäpäivää isäni kotikylässä sukulaisten seurassa. (Isäni on kotoisin Etelä-Kroatiasta rannikolta ja me asuimme silloin Itä-Kroatiassa sisämaassa, välimatkaa oli n. 700km.) Juhlat onnistuivat hyvin, mutta paluumatkalla takaisin sisämaahan jouduimme kulkemaan Knin-nimisen kaupungin läpi. Kninin läpi ajaessamme ihmettelimme kun kapungin kaduilla oli paljon serbialaisia panssareita ja sotilaita (vaikka Knin oli Kroatian alueella, niin siinä silloin asui enemmistönä serbejä)... Päästiin kuitenkin kaupungin läpi ongelmitta. Noin puoli tuntia myöhemmin auton radio oli päällä ja siellä juuri uutisoitiin, kuinka hetki sitten Kninin valtasivat sebrit ja, että kaupuniin ei enää päässyt sisään eikä ulos. Meillä oli matkassa Jumalan varjelusta, kun päästiin ehjinä pois serbien valtauksen alta...

Tässä oli lyhyt tosi kertomus ensimmäisistä enteistä serbien vihamielisyydestä ennen sodan puhkeamista ja tulevaisuudessa lupaan kirjoittaa lisää kokemuksistani ex-Jugoslavian sodasta. Nyt kuitenkin palaan kysymykseen: mikä tekee minusta kroaatin? Olen kokenut millaista on elää keskellä sotaa sireenien soidessa ja vihollisten pommittessa. Olen nähnyt ihmisten tuskan, surun ja ahdingon heidän menetettyään kotinsa, perheensä ja toivonsa. Mutta olen myös sodan keskellä nähnyt sen kun ihmiset ovat saaneet apua ja toivoa mm. vanhempieni jakaessa humanitaarista apua ja ilosanoman sanoja sodasta kärsiville.

Sodassa kaatuneiden kroatialaisten
sotilaiden muistomerkki (yksi monista)
Syy siihen miksi kerroin äskeiset kokemukset on se, että olen kokenut verta, hikeä ja kyyneleitä kroatialaisena kroatialaisten kanssa. Koen, että sota, sodasta selviytyminen ja sodan jälkeisen elämän normalisointi ovat vahvasti vaikuttaneet minuun kroatialaisena (ja suomalaisenakin)! Kroatialaisena oleminen on minulle enemmän kuin kansalaisuus. Se on minulle kokemus oman maan puolesta taistelemisesta ja selviytymisestä - se on verta, hikeä ja kyyneleitä! 

Kuten olen aikaisemmin maininnut, olen vain 75% kroatialainen ja toiset 75% suomalainen. En ole kumpiakaan 100%. Molemmat kotimaani ovat sydämessäni, mutta eri lailla ja juuri siksi sydämeeni mahtuvat molemmat, mikä tekee yhteensä 150%. Miten se on mahdollista, sitä en itsekään tiedä, mutta niin se vaan on.

Lähiaikoina aion kertoa, mikä tekee minusta suomalaisen. :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kroatialainen joulu

Kroatialainen joulu on täynnä erillaisia tapoja ja perinteitä. Joulu on kristillinen pyhä joka on Kroatian kansalle erittäin tärkeä osa kulttuuriperintöä. Myös roomalaiskatollisuus on ollut ja vieläkin on vahvana vaikuttajana jouluperinteissä. Tässä blogitekstissä pääset kurkstamaan millainen se oli joskus ja millainen se on nykyään. Lisäksi lopussa kerron millainen joulu meidän perheellä oli tänä vuonna. Lahjojen antamistapa Joulujuhlien valmistelut alkavat lahjojen antamisilla. Kroatiassa on tapana, että pyhän Nikolauksen päivän (6.12.) vastaisena yönä lapset jättävät saappaansa ikkunalaudalle. Yön aikana Nikoaus jättää saappaisiin kilteille lapsille karkkeja ja taas tuhmille lapsille saappaisiin ilmestyvät vain vitsat, jotka sinne jättää Nikolauksen avustaja Krampus (joka kuvaa pahaa henkea tai paholaista). Nykyään lahjoja annetaan myös jouluna, joten lapset saavat kahdesti joulukuussa lahjoja. Aikoinaan perinteinen kroatialainen joululahja oli koristeltu omena, jonka pojat antoi...

Kroatialaisten ruokien pikakatsaus

Luvassa on pieni sukellus kroatialaiseen ruokamaailmaan. Maukkaita lukuhetkiä! :) Tässä on etelä rannikon tunnetuin savustettu ilmakuivattu kinkku - pršut. Se on voimakkaasti suolainen, mutta erittäin hyvä.  Itäisessä Kroatiassa tehdään paljon kotitekoisia makkaroita. Tämä kulen on ehdottomasti suosituin ja tulinenkin. Kroatian tunnetuin juusto on Paški sir, se on tehty lampaan maidosta perinteisin keinoin. Sarma. Siinä on särmää. Kyseessä on keittämällä valmistettu hapankaalikääryle, jossa on jauhelihaa ja riisiä. Tämä on yksi mun suosikkiruoista. Musta risotto ei kuulu mun herkkulistalle, mutta monet tykkäävät siitä (kuten minun vanhemmat). Sen musta väri tulee mustekalan musteesta. Grillaamalla paistettua lampaan lihaa... Voiko olla sen parempaa? Mureaa hyvin maustettua lihaa, pehmeitä uuniperunoita ja tomattikurkkusalaattia... Tämä on ehdottomasti mun suosikki. Varma valinta on purica s mlincima eli kalkkunaa ja kroatialaista kotitekoista pastaa. Siitä...

Sen seitsemää sorttia

Kroatiassa ruoka ja ruokakulttuuri vaihtelevat aluettain. Yhtä yhtenäistä ruokakulttuuria Kroatiassa ei ole, vaan kroatialainen keittiö on monien eri kulttuurien yhdistelmä. Se on huomattavan vaihtelevaa ja aluepainotteistakin. Kroatian ruokakulttuuri voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: sisämaiseen ja välimerelliseen.  Kroatian sisämainen ruokakulttuuri on saanut vahvoja vaikutteita Itävalta-Unkariin alueelta, ja siinä on jossakin määrin turkkilaisia vaikutteitakin. Tälle keittiölle on tyypillistä ruokavalio vuodenaikojen mukaan,  slow-food – valmistamistapa sekä ruokalajien kirjo konstailemattomasta kansanruoasta aatelistapaisiin juhlaruokiin. Sisä mainen keittiö on aika raskas, varsinkin Välimeren keittiöön verrattuna. Liha on tärkein raaka-aine suunnilleen tässä järjestyksessä: sianliha, siipikarja, naudanliha, riista. Sisämaisessa Kroatiassa syödään – alueesta riippuen – paljon tuorejuustoa,  kalkkunaa ja ankkaa, sianlihasta jalostettuja tuotteita, papupatoja,...