”Koko joulukuu oli meille hyvin rikas ja työntäyteinen (työtä enemmän kuin ehdimme tehdä) monine tapahtumineen ja lukuisine ihmiskontakteineen. Ensiksi Jakov hoiti aamupäivisin pakolaisten avustusten jakamiset, joita riitti päivittäin 10 - 50 henkilöä. Samalla hän sai kertoa heille elämämme tärkeimmästä asiasta, kutsua heitä kirkkoon sekä jakaa hengellistä kirjallisuutta. Minä taas päivystin puhelinta ja ovikelloa sekä otin vieraita vastaan, jota riitti yltäkyllin joka päivä. Iltapäivällä Jakov kävi jakamassa Herran Pyhää Ehtoollista sitä haluaville, jotka eivät muuten pääse kirkkoon. Perheenä kävimme usein iltapäivisin myös jäsentemme ja ystäviemme luona vierailulla tai sitten vierailta tuli kotiimme. Jännää tapa on täällä, kun ystävämme saivat kuulla, että olen saapunut sairaalasta kotiin, he halusivat tulla minua tervehtimään kukkasin ja tuliaisten kanssa. Raamattutunnit, pyhäkoulutunnit sekä virsien soittamisharjoitukset minä yrittelin tehdä jossakin ajanrakosessa, kun siihen liikeni hetkeksikin aikaa. Jakov paineli taas kaiken opetustyön valmistelun aamuyöstä.
Suurena siunauksena ja ilona saimme kokea siskoni Pirjon tulon meille ennen joulua, joka auttoi ahkerasti meitä niin monella eri tavalla jouluvalmisteluissa. Saara tyttösemme kiintyi tätiinsä niin kovasti, vaikka valmistimmekin häntä siihen, että Pirjo menee junalla työtovereiden luo Zagrebiin, hän pillahti eron hetkellä hillittömään itkuun, josta ei meinannut loppua tulla. ...
Joulun pyhät olivat monille täkäläisille ahdistusten ja tuskan täyttämät sodan takia. Monet viettivät jouluyön ja -päivät pommisuojassa tai kylmissä kellareissa ilma/yleisen hälytyksen takia. Toiset taas olivat murheen murtamia omaistensa kaatumisten/häviämisten takia. Toiset taas viettivät joulunsa pakolaisina, oma koti palaneena ja kaikki omaisuus sen mukana, toisten nurkissa jne. jne.
Täällä Slavonski Brodissa joulu oli suhteellisen rauhallinen. Ammuskeluja ja ilotulitusta kuului vähän joka puolelta, mutta se kuuluu asiaan täällä Balkanilla. Jouluaattona meillä oli perhejoulujuhla kirkossa. Lapset ja nuoret esittivät ohjelmaa, lauloimme ja Jakov piti puheen. Jotenkin koimme, että Herra oli itse keskellä ja siunasi meitä Sanallaan, niin ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, miksi Jeesus tuli tänne maailmaan. Iloitsimme suuresti, että Herra lähetti juhlaamme noin 60 henkilöä, joka oli ennätyslukema tähän asti. Joulupaketteja jaoimme lapsille ja nuorille 22 kappaletta. Jouluaamuna meillä oli jumalanpalvelus ja Herran Pyhä Ehtoollinen. Oli ilo nähdä, miten Herra lähetti myös nuoria perheitä ja nuorisoa kirkkoon. ...
Omasta terveydestäni: Kirjeissänne, korteissanne olette kyselleet terveyttäni ja voin kertoa, että Jumala on tehnyt suuren ihmeen kohdallani, että kuumilta lähteiltä tultuani kotiin olen hoitanut kaikki tehtäväni kuten ennen sairastumistani, joten kiitos teille esirukouksistanne ja ennen kaikkea kiitos Herrallemme hänen suunnattomasta armostaan ja elämän lahjasta, sillä tämä vakava sairaus olisi voinut johtaa minut elämän langan loppumiseen tässä ajassa tai että olisin jäänyt sänkypotilaaksi!!!” Marja-Liisa kertoo kirjeessämme 1/92.
Suurena siunauksena ja ilona saimme kokea siskoni Pirjon tulon meille ennen joulua, joka auttoi ahkerasti meitä niin monella eri tavalla jouluvalmisteluissa. Saara tyttösemme kiintyi tätiinsä niin kovasti, vaikka valmistimmekin häntä siihen, että Pirjo menee junalla työtovereiden luo Zagrebiin, hän pillahti eron hetkellä hillittömään itkuun, josta ei meinannut loppua tulla. ...
Joulun pyhät olivat monille täkäläisille ahdistusten ja tuskan täyttämät sodan takia. Monet viettivät jouluyön ja -päivät pommisuojassa tai kylmissä kellareissa ilma/yleisen hälytyksen takia. Toiset taas olivat murheen murtamia omaistensa kaatumisten/häviämisten takia. Toiset taas viettivät joulunsa pakolaisina, oma koti palaneena ja kaikki omaisuus sen mukana, toisten nurkissa jne. jne.
 |
| Slavonski Brodin ev. lut. kirkko |
Täällä Slavonski Brodissa joulu oli suhteellisen rauhallinen. Ammuskeluja ja ilotulitusta kuului vähän joka puolelta, mutta se kuuluu asiaan täällä Balkanilla. Jouluaattona meillä oli perhejoulujuhla kirkossa. Lapset ja nuoret esittivät ohjelmaa, lauloimme ja Jakov piti puheen. Jotenkin koimme, että Herra oli itse keskellä ja siunasi meitä Sanallaan, niin ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, miksi Jeesus tuli tänne maailmaan. Iloitsimme suuresti, että Herra lähetti juhlaamme noin 60 henkilöä, joka oli ennätyslukema tähän asti. Joulupaketteja jaoimme lapsille ja nuorille 22 kappaletta. Jouluaamuna meillä oli jumalanpalvelus ja Herran Pyhä Ehtoollinen. Oli ilo nähdä, miten Herra lähetti myös nuoria perheitä ja nuorisoa kirkkoon. ...
Omasta terveydestäni: Kirjeissänne, korteissanne olette kyselleet terveyttäni ja voin kertoa, että Jumala on tehnyt suuren ihmeen kohdallani, että kuumilta lähteiltä tultuani kotiin olen hoitanut kaikki tehtäväni kuten ennen sairastumistani, joten kiitos teille esirukouksistanne ja ennen kaikkea kiitos Herrallemme hänen suunnattomasta armostaan ja elämän lahjasta, sillä tämä vakava sairaus olisi voinut johtaa minut elämän langan loppumiseen tässä ajassa tai että olisin jäänyt sänkypotilaaksi!!!” Marja-Liisa kertoo kirjeessämme 1/92.
Kommentit
Lähetä kommentti