Siirry pääsisältöön

3889.4 - Veljeys ja ykseys

Selitän lyhyesti vähän taustaa Jugoslavian sodasta, jotta sitten voin jatkaa omien sotakokemusten kertomista. Yleisesti slaavilaisilla kansoilla on ollut aina vahvana piirteenä kostoperinteet, mistä johtuen Balkanilla on ollut historian aikana paljon sotia, ja se näkyi myös tässä sodassa. Kommunistisessa Jugoslaviassa oli mottona ”bratstvo i jedinstvo” eli veljeys ja ykseys. Titon ollessa vallassa se toimi vallan hyvin. Kuitenkin Titon kuoleman jälkeen v. 1980 tilanne alkoi askel kerrallaan muuttua. Serbit halusivat saada yhtenäisen Suur-Serbian, samalla kun muut Jugoslavian kansat alkoivat nostaa esiin omaa kansallista identiteettiansa yhä enemmän. Kroatia mm. alkoi nostaa kroatiankielen asemaa, mikä ei miellyttänyt serbejä. Samalla serbit alkoivat tehdä ideologisia puhdistuksia Jugoslavian liittoarmeijassa, jonka seurauksena korkeissa asemissa oli melkein pelkästään serbejä.

Tilanne alkoi muuttua yhä vakavammaksi. Serbit alkoivat tarkoituksella härnätä poliittisella tasolla muita kansoja odottaen, että joku niistä ärsyyntyisi niin paljon, että tavalla tai toisella osoittaisi mieltään, jolloin serbit saisivat hyvän tekosyyn aloittaa sodankäynnin. Kroatia ja muut osatasavaltiot alkoivat yhä enemmän tuntea olonsa epämiellyttäväksi serbien vallan alla ja yhä avoimemmin osoittamaan mieltään, kuitenkin mielenosoitukset olivat toistaiseksi hillittyjä. Lopulta Kroatia ja Slovenia julistautuivat itsenäisiksi 25. kesäkuuta 1991, mikä antoi serbeille avoimen syyn sodan aloittamiseen.

Ennen varsinaista sodan alkua serbien ja kroaattien välillä oli ollut yhteydenottoja jo kesästä 1990 lähtien, jolloin serbisissit alkoivat vallata Kroatian osia, joissa oli serbienemmistö. Jugoslavian liittoarmeija tuki serbisissejä jo silloin, mutta vasta Kroatian itsenäistymisen jälkeen he alkoivat avoimesti hyökätä Kroatiaa ja muita maita kohti. Kroatialla ei ollut paljon aseita sodan alussa, sillä ne olivat kaikki liittoarmeijan takana. Sodan alkuasetelma ja koko sotakin ovat verrattavissa Raamatun kertomukseen Daavidista ja Goljatista. Kroatialla ja muilla osatasavalloilla oli alussa enimmäkseen poliisiaseita, kun serbeillä oli täysi sota-aseistus. Levottomuudet, aluevaltaukset, sotatoimet, pakolaisvirrat, kostotoimet, terroriteot ja attentaatit muuttivat hetkessä ihmisten arkielämän ylösalaisin. Iso Jugoslavia oli hajoamassa pieniksi palasiksi. Sota muuttui yhä rajummaksi. Ruutitynnyri syttyi palamaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kroatialainen joulu

Kroatialainen joulu on täynnä erillaisia tapoja ja perinteitä. Joulu on kristillinen pyhä joka on Kroatian kansalle erittäin tärkeä osa kulttuuriperintöä. Myös roomalaiskatollisuus on ollut ja vieläkin on vahvana vaikuttajana jouluperinteissä. Tässä blogitekstissä pääset kurkstamaan millainen se oli joskus ja millainen se on nykyään. Lisäksi lopussa kerron millainen joulu meidän perheellä oli tänä vuonna. Lahjojen antamistapa Joulujuhlien valmistelut alkavat lahjojen antamisilla. Kroatiassa on tapana, että pyhän Nikolauksen päivän (6.12.) vastaisena yönä lapset jättävät saappaansa ikkunalaudalle. Yön aikana Nikoaus jättää saappaisiin kilteille lapsille karkkeja ja taas tuhmille lapsille saappaisiin ilmestyvät vain vitsat, jotka sinne jättää Nikolauksen avustaja Krampus (joka kuvaa pahaa henkea tai paholaista). Nykyään lahjoja annetaan myös jouluna, joten lapset saavat kahdesti joulukuussa lahjoja. Aikoinaan perinteinen kroatialainen joululahja oli koristeltu omena, jonka pojat antoi

Kroatialaisten ruokien pikakatsaus

Luvassa on pieni sukellus kroatialaiseen ruokamaailmaan. Maukkaita lukuhetkiä! :) Tässä on etelä rannikon tunnetuin savustettu ilmakuivattu kinkku - pršut. Se on voimakkaasti suolainen, mutta erittäin hyvä.  Itäisessä Kroatiassa tehdään paljon kotitekoisia makkaroita. Tämä kulen on ehdottomasti suosituin ja tulinenkin. Kroatian tunnetuin juusto on Paški sir, se on tehty lampaan maidosta perinteisin keinoin. Sarma. Siinä on särmää. Kyseessä on keittämällä valmistettu hapankaalikääryle, jossa on jauhelihaa ja riisiä. Tämä on yksi mun suosikkiruoista. Musta risotto ei kuulu mun herkkulistalle, mutta monet tykkäävät siitä (kuten minun vanhemmat). Sen musta väri tulee mustekalan musteesta. Grillaamalla paistettua lampaan lihaa... Voiko olla sen parempaa? Mureaa hyvin maustettua lihaa, pehmeitä uuniperunoita ja tomattikurkkusalaattia... Tämä on ehdottomasti mun suosikki. Varma valinta on purica s mlincima eli kalkkunaa ja kroatialaista kotitekoista pastaa. Siitä tyk

Tunnetko naapurisi?

Ovet vierekkäin Havahduin tällä viikolla siihen, että suomalaiset eivät tunne naapureitaan kovin hyvin. Emme edes tiedä lähinaapurin etunimeä puhumattakaan mistää muusta. Myönnän itsekin syyllistyväni tähän. Lähinaapureistani tiedän vain todella vähän. Tiedän lähinaapureistani vain seuraavat asiat: yhden naapurin ammatin, toisen naapurin muun maan kansalaisuuden ja kolmannen naapurin lemmikkikoiran nimen. Ja siihen se jää. Se on järkyttävää, sillä olen asunut heidän naapurina jo yli 2,5 vuotta, enkä vieläkään ole oppinut tuntemaan heitä. Jokainen elää omaa elämäänsä ja kun kohdataan, vaan moikataan. That's it. Kroatiassa asia on täysin päinvastainen. Siellä tunnetaan naapurit todella hyvin. Mm. Kroatiassa tiedetään milloin on minkäkin naapurin syntymäpäivä ja ketkä ovat hänen sukulaiset, missä naapuri on töissä ja kenen kanssa hän viettää aikaansa, mikä on naapurin lempiruoka ja mikä on hänen paha tapansa. Siellä jopa tiedetään enemmänkin, kuin mitä naapuri itse tietää itsest