Selitän lyhyesti vähän taustaa Jugoslavian sodasta, jotta sitten voin jatkaa omien sotakokemusten kertomista. Yleisesti slaavilaisilla kansoilla on ollut aina vahvana piirteenä kostoperinteet, mistä johtuen Balkanilla on ollut historian aikana paljon sotia, ja se näkyi myös tässä sodassa. Kommunistisessa Jugoslaviassa oli mottona ”bratstvo i jedinstvo” eli veljeys ja ykseys. Titon ollessa vallassa se toimi vallan hyvin. Kuitenkin Titon kuoleman jälkeen v. 1980 tilanne alkoi askel kerrallaan muuttua. Serbit halusivat saada yhtenäisen Suur-Serbian, samalla kun muut Jugoslavian kansat alkoivat nostaa esiin omaa kansallista identiteettiansa yhä enemmän. Kroatia mm. alkoi nostaa kroatiankielen asemaa, mikä ei miellyttänyt serbejä. Samalla serbit alkoivat tehdä ideologisia puhdistuksia Jugoslavian liittoarmeijassa, jonka seurauksena korkeissa asemissa oli melkein pelkästään serbejä.
Tilanne alkoi muuttua yhä vakavammaksi. Serbit alkoivat tarkoituksella härnätä poliittisella tasolla muita kansoja odottaen, että joku niistä ärsyyntyisi niin paljon, että tavalla tai toisella osoittaisi mieltään, jolloin serbit saisivat hyvän tekosyyn aloittaa sodankäynnin. Kroatia ja muut osatasavaltiot alkoivat yhä enemmän tuntea olonsa epämiellyttäväksi serbien vallan alla ja yhä avoimemmin osoittamaan mieltään, kuitenkin mielenosoitukset olivat toistaiseksi hillittyjä. Lopulta Kroatia ja Slovenia julistautuivat itsenäisiksi 25. kesäkuuta 1991, mikä antoi serbeille avoimen syyn sodan aloittamiseen.
Ennen varsinaista sodan alkua serbien ja kroaattien välillä oli ollut yhteydenottoja jo kesästä 1990 lähtien, jolloin serbisissit alkoivat vallata Kroatian osia, joissa oli serbienemmistö. Jugoslavian liittoarmeija tuki serbisissejä jo silloin, mutta vasta Kroatian itsenäistymisen jälkeen he alkoivat avoimesti hyökätä Kroatiaa ja muita maita kohti. Kroatialla ei ollut paljon aseita sodan alussa, sillä ne olivat kaikki liittoarmeijan takana. Sodan alkuasetelma ja koko sotakin ovat verrattavissa Raamatun kertomukseen Daavidista ja Goljatista. Kroatialla ja muilla osatasavalloilla oli alussa enimmäkseen poliisiaseita, kun serbeillä oli täysi sota-aseistus. Levottomuudet, aluevaltaukset, sotatoimet, pakolaisvirrat, kostotoimet, terroriteot ja attentaatit muuttivat hetkessä ihmisten arkielämän ylösalaisin. Iso Jugoslavia oli hajoamassa pieniksi palasiksi. Sota muuttui yhä rajummaksi. Ruutitynnyri syttyi palamaan.
Tilanne alkoi muuttua yhä vakavammaksi. Serbit alkoivat tarkoituksella härnätä poliittisella tasolla muita kansoja odottaen, että joku niistä ärsyyntyisi niin paljon, että tavalla tai toisella osoittaisi mieltään, jolloin serbit saisivat hyvän tekosyyn aloittaa sodankäynnin. Kroatia ja muut osatasavaltiot alkoivat yhä enemmän tuntea olonsa epämiellyttäväksi serbien vallan alla ja yhä avoimemmin osoittamaan mieltään, kuitenkin mielenosoitukset olivat toistaiseksi hillittyjä. Lopulta Kroatia ja Slovenia julistautuivat itsenäisiksi 25. kesäkuuta 1991, mikä antoi serbeille avoimen syyn sodan aloittamiseen.
Ennen varsinaista sodan alkua serbien ja kroaattien välillä oli ollut yhteydenottoja jo kesästä 1990 lähtien, jolloin serbisissit alkoivat vallata Kroatian osia, joissa oli serbienemmistö. Jugoslavian liittoarmeija tuki serbisissejä jo silloin, mutta vasta Kroatian itsenäistymisen jälkeen he alkoivat avoimesti hyökätä Kroatiaa ja muita maita kohti. Kroatialla ei ollut paljon aseita sodan alussa, sillä ne olivat kaikki liittoarmeijan takana. Sodan alkuasetelma ja koko sotakin ovat verrattavissa Raamatun kertomukseen Daavidista ja Goljatista. Kroatialla ja muilla osatasavalloilla oli alussa enimmäkseen poliisiaseita, kun serbeillä oli täysi sota-aseistus. Levottomuudet, aluevaltaukset, sotatoimet, pakolaisvirrat, kostotoimet, terroriteot ja attentaatit muuttivat hetkessä ihmisten arkielämän ylösalaisin. Iso Jugoslavia oli hajoamassa pieniksi palasiksi. Sota muuttui yhä rajummaksi. Ruutitynnyri syttyi palamaan.
Kommentit
Lähetä kommentti